Huomioita: lippulaiva-kalustona on aina ollut matkustajaliikenteen kalustoa, joten tavaraliikenteen kalusto
rajautuu luontevasti pois muuten paitsi Sr3:n tapauksessa.
60-luku ja 70-luvun alku on hieman ongelmallinen luokitella merkittävässä asemassa olleen kaluston päällekkäisyyksien takia.
Olen katsonut Dm8/9 kuitenkin olevan tässä asemassa koska niillä ajettiin "kiitojuna"-liikennettä, joka oli VR:llä arvostettua.
Lisäksi kiitojunat olivat kalustollisesti yhtenäisiä ja moderneja, kun veturijunissa esiintyi vielä puuvaunuja.
Lippulaivakalusto on pääasiallisesti aina ollut ranskalaisittain "grandes lignes"-tyyppisen liikenteen kalustoa.
Sm1 kuitenkin poikkeaa tästä koska kyseessä oli sähkövedon tuleminen Suomeen ja tämä uudistus sekä lähijuna-konseptin tulo
pian sähköjunaliikenteen aloittamisen jälkeen kohottivat Sm1:n merkitystä.
Huomattavaa on myös, että monet VR:n menestyksillisimpinä pidetyistä kalustotyypeistä eivät ole koskaan olleet lippulaivana,
esimerkiksi Dv12 ja Sr2. Sen sijaan vaikeuksiin alusta alkaen joutunutta ja lyhyellä käyttöajalle jäänyttä kalustoa riittää
erityisesti dieselaikakauden alusta nykypäivään. Sr3 on myös hankala aloituksen osalta, kun siitä tuli aluksi vain
tavaraliikenteen lippulaiva, vaikka se oli selvästi aiottu matkustajaliikenteen lippulaivaksi myös.
|
HMH
Junaportaali