Kuten ehkä
tiedätte, löysin laudat lukion kolmantena vuonna. Siitä on nyt kuusi
vuotta. Olen moderoinut naamapalmua ja ollut adminina kuvalaudalla,
apokalaudalla ja ylilaudalla.
Täytän viikon päästä 25. Kun tulin näihin piireihin mukaan, olin
kaikkein nuorimpia jäsenistä. Nykyään olen vanhimpia. En kertaakaan ole
käynyt yhdessäkään nyymimiitissä, mutta olen käsittänyt että niissä on
paljon nuoria ja toiveikkaita ihmisiä. Hyvä niin! Silloin kun minä
aloitin lautailun, niin nyymimiittiä oltaisiin pidetty anonyymiyden
hengen vastaisena. Tämä kehitys on ainakin ollut hyväksi.
Mutta en kuitenkaan tunne oloani enää kotoisaksi. En tiedä ovatko
käyttäjät muuttuneet enemmän vai minä. /satunnainen/ on mielestäni
nykyään täynnä tunnevammaisia alfoja, katkeria hikkyjä, ahdasmielisiä
lampaita, ylimielisiä rottia jne jne, lisää oma stereotypia tähän.
Tosielämässä me kaikki olemme kuitenkin ihmisiä, vaikka se joskus
unohtuukin nettiväittelyissä ja ebin trolleissa.
Olen päättänyt jäädä pois kaikkien lautojen ylläpidosta. Jos totta
puhutaan niin olen jo pitkään osallistunut vain erittäin
epäaktiivisesti. En halua, että urani lautojen ylläpitäjänä jää elämäni
tärkeimmäksi saavutukseksi. Kauhukuvani on, että vielä 30-vuotiaana
istun kinaamassa irkissä erinäisten ihmisten kanssa asioista, joilla ei
ole oikeastaan väliä (Terveisiä vaan Lahteen, tiedät kyllä kuka olet).
< Bcp234> tääl suurena auktoriteettina olo ja tieteen kuvalehti täyttää sun kurjan elämän :D
En kadu tätä aikaa elämästäni, on vain aika siirtyä eteenpäin.
Kilpailevien lautojen ylläpidon on myös turha kuvitella, että tämä olisi
jokin epäluottamuslause laudan nykyistä ylläpitoa kohtaan. Ylilauta
täyttää sen tehtävän, joka sillä on.
Näkemiin, olette rakkaita.