Yleistä:
Kaatopaikka on entinen itäisen Vantaan talousjätekaatopaikka. Kaukaisesta lopettamisajankohdasta johtuen kaatopaikka on jo suurelta osin metsän valtaama. Kaatopaikka on melko pieneltä vaikuttava. Tie kaatopaikalle on selvästi huonoin koko seudun kaatopaikoista. Tiestä jää vaikutelma, ettei jätekuorman tuominen talvella ole ollut miellyttävä urakka jäteautolle. Kaatopaikkatietä kuljettava matka on tien huonon laadun lisäksi pitkähkö.

Historia:
Kaatopaikka perustettiin todennäköisesti Hakunilan kasvun myötä syrjäiselle alueelle suolle Sipoon rajan lähelle. Kaatopaikan sisäänkäynti on kalliolla ja täyttö on tapahtunut alaspäin suolle, joka on melko suurelta osalta täyttynyt jätteestä. Tälle kaatopaikalle tuotiin vain ohut kerros jätemaata varsinaisen täytön päälle käytön päätyttyä. Lakkautuksesta kirjoittaa Vantaan Seutu 29.12.1981 seuraavaa: "Sotungin kaatopaikkaa ollaan sulkemassa. Kaatopaikat siirtyvät ensi vuonna Vantaalla ja koko pääkaupunkiseudulla YTV:n huostaan. YTV:ssä myös suunnitellaan jätteenkäsittelylaitoksen rakentamista Kehä III:n pohjoispuolelle. Samoin havitellaan Seutulasta seudun ainoaa kaatopaikkaa." Näinhän ei kuitenkaan käynyt, Seutulasta ei tullut koskaan ainoaa, vaan se lakkautettiin muutaman vuoden kuluttua.

Polttolaitoskin viipyi kauan, se rakennettiin vasta 2010-luvulla. Se ei myöskään tullut Kehä III:n pohjoispuoleksi käsitettävälle alueelle, vaan Långmossebergetiin, joka on kyllä Kehän ulkopuolella, mutta enemmän kaakko-idän suunnalla ja varsin lähellä Sotungin kaatopaikkaa. Sotungin kaatopaikka ei vaikuta ylitäytetyltä kuten monet muut seudun kaatopaikat. Lakkautuksen syynä ei ollutkaan täyttyminen, vaan syrjäisyys ja toiminnan keskittäminen isommille kaatopaikoille. Sotungin kaatopaikka oli vuosikymmenten ajan suotovesien tarkkailussa ja ainoa HSY:n vastuulla olevan kaatopaikka, jonka jätevesiä ei oltu viemäröity. Alueen länsi- ja eteläpuoli on virkistyskäytössä olevaa metsämaata.

Vuosikymmenten hiljaiselon jälkeen Vantaa päätti kunnostaa alueen "niittymäiseksi viheralueeksi" vuonna 2021. Samalla rakennettiin nykyaikainen pintaeristys ja kaatopaikkakaasun sekä -veden keräysjärjestelmät. Mielenkiintoista ekofanatismin ilmeisesti aikaansaamassa kaasunkeräyksessä on se, minkä verran mahtaa vuosikymmeniä jo mädäntynyt pienkaatopaikka enää kaasua tuottaa. Esimerkiksi Vuosaaressa ja Isossa-Huopalahdessa kaasuntuotto on vähentynyt valtavasti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, vaikka täytön mittakaava on täysin eri luokkaa kuin pienessä Sotungissa. Kunnostuspäätökseen vaikutti myös sijainti miltei kansallispuistossa ja edellämainitun syyn vuoksi suositulla ulkoilualueella.

Tiedot lähinnä havainnoista paikanpäällä ja Vantaan Sanomat 11.12.2010 ja 24.5.2021