Yleistä:
Pohjoismaiden suurin kaatopaikka ja pääkaupunkiseudun sekä Kirkkonummen kaikkien talousjätteiden määränpää. Laajennusosa täyttää EU:n pohjarakennevaatimuksen ja voi jatkaa toimintaansa myös v. 2007 jälkeen. Kaatopaikalla on kaasunkeräyslaitteisto. Suotovedet ohjataan Espoon kaupungin vedenpuhdistamoon. Tämä kaatopaikka on suljettu ja vartioitu alue, johon ei ole mahdollista tutustua muuten kuin ohjatulla kierroksella.

Historia:
80-luvun alussa seudulla käytiin keskustelua miten jäteongelma ratkaistaan tulevaisuudessa. Vaihtoehtoina olivat uusi polttolaitos tai uusi jättikaatopaikka. Valinta kallistui Kyläsaaren polttolaitoksen haittojen vuoksi Ämmässuolle Espooseen perustettavan kaatopaikan hyväksi. Espoo oli jo aiemmin suunnitellut uutta kaatopaikkaa Ämmässuolle ja näihin aikoihin aloitettiin seudullinen yhteistyö jätehuollossa. Kaatopaikka perustettiin pikaisella vauhdilla koska Vuosaaren ja Mankkaan kaatopaikat alkoivat olla ylitäytettyjä.

Kaatopaikka on toiminut koko aikansa heränneen ympäristötietoisuuden aikakaudella ja tämä on heijastunut siihen että lait ja muut viranomaismääräykset jäteasioista ovat ehtineet muuttua monta kertaa. Merkittävä osa Ämmässuon toiminta-ajasta on ollut lajitellun jätteenkeräyksen aikakautta. Tämä heijastuukin siten, että itse jätetäytön lisäksi alueella on muunlaista jätteenkäsittelytoimintaa, kuten biojäteen kompostointia ja rakennusjätteen hyödyntämistä. Muuntuneet säädökset ovat aiheuttaneet mm. sen, että nestemäistä jätettä ei oteta vastaan enää ollenkaan Ämmässuolla. Vanhan täytön maksimikoko on noin 10 milj. kuutiometriä ja sen suunniteltiin riittävän vuoteen 2004. Tätä aluetta täytettiin kuitenkin lokakuuhun 2007 asti.

2000-luvulla oli useita suunnitelmia kaatopaikan täytön vähentämiseen. Suunniteltiin muun muassa osittaista polttoa lajittelulaitoksen avulla. Tällöin laajennusosa riittäisi 25 vuotta.

Ämmässuon biojätetoiminnot ovat aiheuttaneet hajuhaittoja useiden vuosien ajan lähistön asukkaille. Biolaitoksen toiminta on myös ollut puutteellista useaan otteeseen. Lokakuussa 2007 avattiin laajennusosa täytölle vuosien louhintatöiden jälkeen. Täydennysosan pohja täyttää ja ylittää kiristyneet EU-vaatimukset ja on käytännössä nesteitä läpäisemätön. Laajennusosan riittävyydestä on useita arvioita väliltä 30-45 vuotta, joihin eniten vaikuttaa 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana uudelleen virinnyt jätteenpolttokeskustelu. HSY ja Vantaan Energia päättivät rakentaa Vantaan Långmossebergeniin jätevoimalan. Valituskierroksen jälkeen työt alkoivat vuonna 2011 ja voimala valmistui vuonna 2014. Jätevoimala lisäsi merkittävästi Ämmässuon täyttöaikaa valtaosan jätteistä ohjautuessa jatkossa polttoon.

Tiedot YTV:n ja HSY:n julkaisuista ja nettisivuilta sekä paikanpäältä